SATAMASOPIMUKSEN PERUSTEITA

Satamasopimuksen toinen osa (kompensaatiosopimus) on kunnanhallituksessa käsittelyn osalta pöydällä ja tulee uudelleen esille 13.12.99.

Tässä toisessa osassa kunnan ja säätiön tavoitteena on sopia säätiölle osoitettavasta korvauksesta sen hoitaessa venesataman ruoppauksen, rannan täytön ja tasauksen, juuriston poiston sekä uimarannan maisemoinnin ja varusteet.

Nyt valmistunut sopimuksen tarkistusehdotus perustuu jo 21.12.93 hyväksyttyyn Störsvikin osayleiskaavaan ja samassa yhteydessä solmittuun kaavoitus- ja yhteistoimintasopimukseen.

Tuolloin sovittiin mm. että:

• osayleiskaava-alueen rakennusoikeus on 128.500 kerrosneliömetriä

• säätiö rakentaa kustannuksellaan rakennuskaavatiet

• säätiö luovuttaa kunnalle:

  • tonttimaata n. 15 ha (Sienitien alue)

  • nykyisen venesatama-alueen

  • vedenottamon tontteineen

  • kunnallistekniikan runkoverkon ja

  • jäteveden puhdistamon tontin

Rakennusoikeutta on käytetty tällä hetkellä vasta noin kolmasosa sovitusta.
Toinen sopimus, johon nyt tehty sopimusehdotus perustuu on n. vuosi sitten hyväkstytty satamasopimus.

Nyt tehtävä kaavoitusmuutos muuttaisi vapaa-ajan käyttöön tarkoitettuja tontteja vakituiseen asumiseen tarkoitettavaksi. Vakituiseen asumiseen tarkoitettuja rakennuspaikkoja tulisi näin 40 lisää ja yhteensä säätiön alueella olisi tämän jälkeen 90 pysyvän asumisen rakennuspaikkaa. Myöhemmin erikseen sovitaan 20 vapaa-ajan rakennuspaikan sijoittamisesta Asuntosäätiön alueelle. Kaikki nämä tontit mahtuvat sovitun 128.500 kerrosneliömetrin puitteisiin, koska rakennettuihin kortteleihin on rakennuskaavoitettu enemmän rakennusoikeutta kuin on voitu toteuttaa. Mistään uudesta rakennusoikeuden myöntämisestä ei siis ole kyse.

Kunnan jo saama nettohyöty Sienitien alueen tonttien myynnistä ja koko alueen kunnallistekniikan liittymismaksuista on 6 - 7 mmk. Sataman maa- ja merialueen hintaa ei ole laskettu, mutta se voidaan arvioida ainakin n. 2 mmk:si. Tällä uudella sopimuksella saatava hyöty sataman ruoppauksen ja perusrakenteiden sekä uimarannan kalusteiden ja maisemoinnin muodossa on n. 2 mmk. Lisäksi tulevat aiemmin ilmaiseksi kunnalle luovutetut vedenottamo ja kunnallistekniikan runkoverkko. Yhteensä on vuoden 1993 kaavoitussopimuksen ja nyt esillä olevan sopimuksen sisältämien kunnalle tulleiden kiinteistöjen, laitteiden ja myyntitulojen taloudellinen arvo n. 10 - 15 mmk luokkaa.

Kunta saa Störsvikin alueelta sekä kunnallisverotuloja että kiinteistöverotuloja. Vapaa-ajan asukkaat maksavat ainoastaan kiinteistöveroa. Tässä käytetään arvioinnin perusteena verotuloina 12.500 mk/v asukasta kohden. Sienitien alueelta arvioidaan näin vuosittain kertyvän n. 1.000.000 mk kunnallisverotuloja. Säätiön alueella vastaavia tuloja on useita miljoonia. Kunnan on vastavuoroisesti järjestettävä lakisääteisiä palveluja näille asukkaille kuten kaikille kunnan asukkaille. Kiinteistöverotulot ovat hyvin karkeasti arvioiden n. 1 mmk. Karkea arvio kunnan verotuloista koko alueelta on 3 - 5 mmk vuosittain ja taso on nouseva.

Huomattava kunnan varoja säästävä rakenne on alueen rakenteen tiiviys, jolloin säästytään haja-asutusalueita vaivaavista pitkistä kuljetuksista. Tässä rakentamis- kohteessa on lisäksi huomattava kunnalle luovutettu kunnallistekniikan runkoverkko. Se on valmiiksi säätiön toimesta rakennettu ja luovutettu ilmaiseksi kunnalle. Ts. kunnan ei tarvitse investoida runkoverkkoon tältä osin. Lisäksi Tällä alueella säätiö rakentaa rakennuskaavatiet, joka sekin pienentää kunnallis- teknisiä investointeja. Hyvin toteutettu keskitetty rakentaminen säästää aluetta lunnontilaisena ja luo näin ympäristöltään viihtyisän kokonaisuuden. Alueella säilyy luonnossa liikkumiselle metsäluontoa.

Venesataman kaikki venepaikat oli varattu kuluneena kautena. Tällä hetkellä venepaikkoja jonottaa n. 10 veneilijää. On harvinaista, että jonossa on syksyllä yhtään jonottajaa. Tämä ennakoi keväällä 2000 venepaikkojen kovaa kysyntää ja jonon lyhentymistä vain vähän ja useiden ehkä jäävän ilman paikkaa.
Tämän hetken venepaikan haltijat voisivat olla itsekkäästi tyytyväisiä ja olla välittämättä ulkopuolelle jääneistä. Se ei kuitenkaan voi olla vastuullisen venekerhon toimintalinja. Me kannamme huolta myös tulevista veneilijöistä ja heidän venepaikoistaan. Uskomme, että se on myös vastuullisten kunnallispolitiikkojen tavoite.
Venesatamaan ei voida rakentaa uusia paikkoja ennen kuin se ruopataan. Jo nykyinen käsittelyn viivästyminen aiheuttanut sen, että sataman laajentaminen on pysähtynyt. Jos viivästyksiä tulee vielä lisää merkitsee se merenrantakunta Siuntiolle kielteistä kuvaa.

Sekä kunta että säätiö ovat antaneet tontteja myydessään kuvan käytettävissä olevasta venesatamasta. Kunta on myös tonttien hinnassa rahastanut tämän lisäarvon. Jo nyt olemme kuulleet Störsvikistä kielteisiä käsityksiä kunnan tavasta hoitaa asioita. Jos sopimus nyt hylätään voidaan odottaa kielteisyyden vain lisääntyvän.

Venekerho, säätiö, kunnan neuvottelijat ja valmistelijat ovat tehneet parhaansa ja edenneet kunnanhallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Satama-asiaa on kunnassa käsitelty runsaat parikymmentä vuotta. Useita satamapaikkoja on ollut esillä. Useita sopimusmalleja on käsitelty. Toimiva venesatama on ollut useissa kunnallisvaaleissa ehdokkaiden tavoitteina. Nyt kuntalaiset oikeutetusti odottavat päätöksiä. Päätöstä ei voi vaan loputtomasti lykätä. Kielteistä päätöstä ei myöskään voida tehdä kyseenalaisin perustein.

Rauno Lipasti 10.12.99
SATAMAPERUSTELUJA PÄÄTÖKSENTEON POHJAKSI

VAPAA-AJAN ALUE
Venesatama on osa Pikkalan virkistys- ja vapaa- ajanalueen kokonaisuutta. Alue on jo keskeneräisenäkin tuonut mm. uimarannalle kesäisin satoja uimareita. Koko alue säätiön vapaa-ajan kylän palveluineen on tulevaisuuden voimakas matkailuvaltti. Se voi oikein markkinoituna palvella kunnan muita matkailu- ja vapaa-ajan yrittäjiä.
Venesataman merkitys on huomattava. Nykyisellään se tarjoaa venepaikan 100:lle veneelle. Kun keskimäärin perheessä on n. 3 henkeä on kyseessä jo useita satoja siuntiolaisia. Kesäisistä merimaisemista nauttii lisäksi sesongin aikana ystäviä ja tuttuja. Sataman palvelujen käyttäjien lukumäärä nousee helposti tuhansiin. Se on melkoinen virkistyspalvelu, joka ei kunnalle maksa mitään. Sataman ensimmäisen vaiheen ruoppaus laajentaisi näitä mahdollisuuksia jo huomattavasti.

STÖRSVIK KUNNALLE TUOTTOISA
Sataman ruoppauksen ja perusrakenteiden tekeminen on satamasopimuksin tarkoitus rahoittaa kokonaan ilman kunnan panostusta. Kaavamuutoksen edellyttämien vakituisen asumisen tonttien rakennusoikeus sisältyi jo vuoden 1993 kaavoitus- ja yhteistyösopimukseen. Kunta on saanut koko alueen asukkaiden palvelujen tuottamiseen korvausta kymmeniä miljoonia markkoja. Niillä olisi voitu rakentaa koulu, päiväkoti, vanhustenhuollon tilat ja muut palvelutilat. Niiden käyttökulut puolestaan saadaan alueen kunnallisveroista ja kiinteistöveroista. Störsvikin alue on jo nyt kunnallistaloudellisesti kunnalle huomattavasti enemmän maksava kuin sen palveluja kuluttava.

SATAMA
Venekerho toimii täysin talkooperiaatteella. Jäsenistö on maksanut sataman rakentamisen ja ylläpidon. Kerho on aikaansaanut korkeatasoisen sataman palveluineen. Laiturit ovat huippuluokkaa, satama on sähköistetty, juomavesi on johdettu laitureille, satamassa on ramppi vesillelaskua varten, nostopaikka syväkölisille veneille, aidattu satama-alue, jossa on myös paikoitustila, järjestetty vartiointi ja satamassa on mahdollisuus säilyttää vene talviaikana.

MATALUUS
Sataman käytön ja laajentamisen kannalta on vaikea ongelma. Satama sijaitsee matalassa lahdessa, jossa ei ole kaikille veneille riittävä kulkusyvyys ja laajentaminen edellyttää ensimmäiseksi ruoppausta.

ONGELMAN RATKAISU
Näihin ongelmiin kerho on yrittänyt etsiä ratkaisua monta vuotta. Nyt käsillä oleva sopimus on pyrkimys hoitaa nämä asiat ilman kunnan investointia.

KUNNANHALLITUKSEN OHJEET

Sopimusehdotus on syntynyt kunnanhallituksen ohjeistuksen mukaisesti:
1. Aikaisemmat ehdotukset kerhon ja kunnan väliseksi sopimukseksi on hylätty, koska kunnanhallitus on halunnut satamaratkaisun yhdessä säätiön kanssa.
2. Kolmikanta on hyväksytty satamasopimuksen ensimmäisessä osassa.
3. Tämän toisen osan mitoitukseen neuvottelijat ovat saaneet kunnanhallituksen hyväksynnän.
Missään vaiheessa ei ole vaadittu, että satamansopimuksessa pitäisi saada jotain ylimääräistä korvausta säätiöltä.

SATAMAN RUOPPAAMISEN KORVAAMINEN
Kaavamuutos on korvaus sataman perusrakentamisesta. Se ei ole kunnalle osoitettu rahallinen korvaus, jonka käytöstä kunta voisi vapaasti päättää. Ellei sopimusta hyväksytä ei kaavamuutos eikä ruoppaus toteudu. Mitään erillistä rahaa ei tähän sopimukseen sisälly. Laskennallista n. 2 milj. investointia ei kunta voi muuttaa esim. päiväkodin rakentamiseen.

MUUTA KORVAUSTA
Jos kunta haluaa muuta korvausta säätiöltä, on siitä aloitettava neuvottelut erikseen. Halukkuutta alueen kehittämiseen varmasti on.

KÄSITTELY KUNNANHALLITUKSEN KOKOUKSESSA

Sopimus oli kunnanhallituksen käsittelyssä 13.12.99. Hilkka Toivonen (vihr) ehdotti sopimuksen hylkäämistä. Hänen ehdotuksensa ei saanut kannatusta. Joten se raukesi.
Pitkän keskustelun jälkeen asia jätettiin pöydälle. Pöydällepanosta äänestettiin. Sopimuksen hyväksymisen puolesta äänestivät Esko Jääskelä (sit), Riitta Julin (kok), Sirkku Koski (sdp) sekä Erik Krogell ja Bo Lindström (rkp) .
Pöydällepanon ja lisäneuvottelujen kannalla olivat Hilkka Toivonen (vihr), Merja Laaksonen, Leena Ahlroth ja Börje Grotell (rkp) sekä Veli Vanhanen ja Karl Henrik Nikula (sdp).
Neuvottelut Asuntosäätiön kanssa on käyty kunnan ja säätiön yhteistyöelimessä - Störsvik toimikunnassa - alkuvuonna 2000.
Sopimus oli kunnanhallituksen kokouksen 27.3.2000 esityslistalla. Toimikunnan pieni työryhmä oli lisäksi valmistellut ehdotuksen säätiön ja kunnan muista uusista tulevista yhteistoimintahankkeista. Tämä lisäesitys oli ehdotettu merkittäväksi tiedoksi, joten nämä muut tulevaisuuden hankkeet eivät liity nyt tehtävään sopimusehdotukseen.

Kunnanhallitus päätti osaltaan hyväksyä sopimuksen äänetyksen jälkeen äänin 6 - 4. Sopimuksen hyväksymisen puolesta äänestivät Esko Jääskelä (sit), Marko Linnala (kok), Sirkku Koski (sdp) sekä Börje Grotell, Lena Ahlroth ja Bo Lindström (rkp).
Sopimusta vastustivat Hilkka Toivonen (vihr), Merja Laaksonen, (rkp) sekä Veli Vanhanen ja Agnes Lindström (sdp).
Seuraavaksi asia tulee kunnanvaltuuston päätettäväksi maanantaina 10. huhtikuuta 2000.

KUNNANVALTUUSTON PÄÄTÖS

Kunnanvaltuusto käsitteli sopimusta 10.4.2000 ja päätti kunnanhallituksen ehdotuksen mukaisesti äänestyksen jälkeen 21 - 5 hyväksyä sopimuksen.
Sopimusta kannattivat Esko Jääskelä ja Rauno Lipasti (sit), Marko Linnala ja Jarmo Paasikivi (kok), Arto Varpio (kesk), Guy Böckerman (vas), Börje Grotell, Lena Ahlroth , Bo Lindström, Rabbe Dahlqvist, Susanne Ekström, Kjell Flythström, Hans Fröberg, Frey Karlsson, Anders Karell, Kim Lindström ja Gustav Rehnberg(rkp) sekä Sirkku Koski, Torsten Hagelberg, Pasi Lehto ja Esa Harjasto (sdp).
Sopimusta vastustivat Veli Vanhanen ja Agnes Lindström (sdp), Hilkka Toivonen ja Pekka Reinikainen (vihr) sekä Merja Laaksonen (rkp).