Rauno Lipasti 09.02.02
KOMMODORI VAIHTUI
Nelivuotiskausi ylittyi
Vuodesta 1996 lähtien kerhon kommodorina toimineena ilmoitin jo
vuosi sitten, että päättynyt kausi on viimeiseni. 90-luvun alussa
sovittiin, että kommodori voidaan valita tehtäväänsä korkeintaan
neljäksi vuodeksi peräkkäin. Nyt oli menossa jo viides vuosi.
Oli aika vaihtaa kommodori. Vuosikokous valitsi uudeksi kommodoriksi
hallituksen jäsenen Jaava Myllyniemen. Parhaat onnittelut!
Mielenkiintoinen kausi
Minua edeltäneen puheenjohtajan - kunniakommodori Timo Järvisen -
kaudella satamamme kehittyi voimakkaasti nykyiseen laajuuteensa ja
korkeaan laatuunsa.
Hyvin oleellista asiaa - lupaa ja sopimusta sataman olemassaoloon -
ei kerhon hyvistä yrityksistä ja monista neuvotteluista huolimatta oltu saatu
kuntoon. Alunperinhän satama aloitti toimintansa vuonna 1975 Asuntosäätiön maa- ja
vesialueella. Alue siirtyi vuonna 1993 solmitun kaavoitussopimuksen mukaisesti
pääosin kunnan omistukseen. Tuon vuoden jälkeen satama toimi satamasopimuksen
solmimiseen saakka ilman maanomistajan
- Siuntion kunnan - lupaa.
Monenlaisia malleja
Ratkaisuksi etsittin monenlaisia malleja. 80-luvulla yritettiin ratkaista sataman
sijainti niin, että kapea kannas sorakuopasta merelle olisi avattu ja sorakuoppaan
olisi rakennettu satama. Mikä rauhallinen laguuni siitä olisikaan tullut! Kerholla
oli valmis arkkitehdin laatima luonnos.
Sorakuopan pohjavesialue muodostui tulloin ainakin muodolliseksi esteeksi.
Seuraavaksi tutkittiin sataman rakentamista nykyisen merenrantauimarannan pohjoispuolelle.
Sekään ajatus ei saanut kannatusta.
Omistajavaihdoksen jälkeen lähestyttiin kuntaa tavoittein tehdä kunnan ja kerhon
välillä satamasopimus. Kunnan taholla pidettiin kuitenkin tärkeänä toimia
yhteistyössä Asuntosäätiön kanssa. Säätiön tavoite oli osakeyhtiöpohjainen
hallinto- ja omistusmalli. Siihen taas ei kerhossa löytynyt halukkuutta.
Elettiin pattitilanteessa.
Kolmikannasta ratkaisu
Kunnanhallituksen ja venekerhon hallituksen jäsenenä sekä aika-ajoin kunnan ja säätiön
yhteisen Störsvik-toimikunnan työhön osallistuneena olin aitiopaikalla voidakseni seurata
ajatusten ja toiveiden kulkua eri tahoilla.
Satamamme käytännön ongelma on mataluus. Sataman suuren ruoppauksen maksajaa
ei millään taholla löytynyt. Toisaalta kokonaisuutta tarkastellen Asuntosäätiöllä oli
halukkuutta muuttaa vapaa-ajan
asutukseen varattuja alueita vakituiseen asumiseen tarkoitetuksi. Kunnan taholla
haluttiin ratkaista satamakysymys. Kerho puolestaan halusi hoitaa sekä
käytännön että myös lupa-asiat kuntoon. Ehdotin tulloin
osapuolille komikantasopimusta. Kunta muuttaa kaavoitusta, säätiö ruoppaa sataman
tonttien arvonnousulla ja kerho toimii sataman ylläpitäjänä. Näitä periaatteita
kolmella taholla hiomalla saatin syntymään satamasopimus vuonna 2000.
Sopimus toteutuu
Satamasopimusta toteuttaen kunta päätti vuonna 2001 kaavoituksesta säätiön
ehdotusten mukaisesti. Kunta ja säätiö hankkivat satamaan
tarvittavat viranomaisluvat, kerho teetti sataman yleissuunnitelman ja vihdoin
marraskuussa 2002 alkaa ruoppaus.
Tieto on valtaa
Tässä kysymyksessä voidaan näin sanoa. Ratkaisussa käytettiin sellaista tietoa, jota
ei ollut päätöksin kirjattu. Oli ääneen lausuttuja ajatuksia ja toiveita. Oli
halua ratkaista ongelma. Oli torjuttava epärealistisia vaihtoehtoja. Oli välitettävä
toiveita ja tunteitakin. Palikat piti saada muotoutumaan yhteiseen tavoitteisiin.
Kieltämättä tuli luntakin tupaan. Kunnallispolitiikan kiemurat olivat hankalia.
Kielteisyys ei kuitenkaan kohdistunut sataman rakentamiseen. Liito-oraviakaan ei
onneksi satamassa liidellyt. Ruoppausluvasta valitettiin aina Vaasan hallinto-
oikeutta myöten.
Näin pitkäaikaisessa projektissa en ole koskaan ollut mukana. Voidaan laskea että
sataman neuvottelut alkoivat jo vuonna 1974, kun Raimo Pulkkinen muutamien
muiden kera alkoi etsiä satamalle paikkaa. Minulla oli ilo itse olla mukana
seuraavana vuonna perustamassa kerhoamme.
Tulevaisuus turvattu
Kerhon toimintaedellytykset on pitkäaikaisen satamasopimuksen ja sen johdannaisten
avulla turvattu. Marraskuun jälkeen on kerhon käsissä toiminnan laatu ja laajuus.
Uskon, että kasvava harrastus veneilyä kohtaan kannustaa hyvään toimintaan.
Haluan kiittää monia kerholaisia hyvästä yhteistyöstä ja toivottaa parhainta menestystä.
Takaisin
|